Outdoor Kati: vaelluksia, ultrajuoksuja ja polkuja

Lokakuun myötä olo alkoi olla levoton. Pohjoiseen olisi päästävä, mutta aikaa siihen ei ole. Päädyttiin siskon kanssa pienen harkinnan jälkeen tekemään pikainen  kahden päivän ja yhden yön reissu 21.-22.10.2016 Karhunkierrokselle. Aikamme pohdittiin, kummasta suunnasta lähdettäisiin, jompaankumpaan suuntaan tarvitsisi taksin tai muun kuljetuksen. Koska polte polulle oli kova, päätimme lähteä Rukalta kohti pohjoista ja miettiä paluukyytiä Hautajärveltä Rukalle. Olimme lähtenee kotoa aamuyöstä ja polun päässä olimme jonkin verran ennen puoltapäivää. Tavoitteena olisi päästä joko Jussinkämpälle tai Ansakämpälle, joka tapauksessa noin puoleenväliin reittiä, jotta seuraavana päivänä olisi mahdollisuus päästä Hautajärvelle asti valoisan tai lähes valoisan ajan puitteissa ja jaksaa vielä ajaa kotiin. Jussinkämpälle matkaa olisi noin 40 km, Ansakämpälle 46 km. Keli oli lähellä nollaa, vähillä pakkasen puolella, välillä plussaa. Paikoin reitillä oli pienesti lunta ja pientä jäätä, suu...

Aittajärvi Suomujoen ylitys elokuu 2016 Alkusyksyn vaelluksemme starttasi aivan elokuun lopussa 28.8.2016 Aittajärveltä UKK-puiston pohjoisosista. Ajoimme autolla sinne. Mukana reissussamme oli jälleen pikkuneiti, nyt jo 8 vuotta, lisäksi siskon työkaveri ja hänen vuoden-pari vanhemmat pojat. Edessä oli siis heti alkumatkasta Suomujoen ylitys Aittajärvellä. Vettä joessa oli kuulemma selvästi enemmän kuin yleensä elokuussa. Tulimme reitin varrella huomaamaan, että märän ja sateisen kesän jäljiltä kaikki joet, purot ja ojat oliv at todella täynnä vettä ja useat normaalisti toimivat puron ylityspaikat olivat haastavia.

Syksyllä olimme Karhunkierroksen 80 km:n ohella ilmoittautuneet NUTS Pallaksen 53 km:lle. Karhunkierroksen reissun jälkeen alkoi tuntua, että 53 km tuntuisi kovin lyhyeltä. Sisko alkoi kysellä, josko vaihtaisimme ilmoittautumisen pitkälle matkalle. Kuten aiemmin jo tullut havaittua, useimmiten sisko saa ylipuhuttua.  Perjantaiaamulla klo 4 lähdimme ajamaan Hiacella kohti pohjoista. Matka sujui mukavasti. Sisko piti seuraa ja minä ajoin. Olimme hyvissä ajoin alkuiltapäivästä perillä Ylläksellä, josta startti olisi klo 18. Yritimme nukkua autossa, mutta sen verran kisa jännitti, ettei uni tullut. Keli oli kaunis ja aurinkoinen ja lupasi hyvää juoksua ajatellen, varsinkin ajatellen edessä olevaa yötä. Klo 18 kisa starttasi. Jäimme jonon hännille nousemaan kohti Yllästunturin huippua. Keli oli todella kaunis ja aurinkoinen kuten oheinen järjestäjien kuvaajan ottama kuva kohta startin jälkeen osoittaa. Pirunkurun noususssa fiilis oli hyvä ja kulku tuntui mutkattomalta. Alavat alu...

Ensimmäinen ultrajuoksukisa. Sisko oli muutaman vuoden ajan yrittänyt houkutella minua lähte mään. Olin ehdottomasti sitä mieltä, että ei tule onnistumaan. Puhuminen oli kuitenkin tehnyt tehtävä nsä ja perjantaina 27.5. auto kohti pohjoista. Lauantaiaamulla klo 4 aamupalalle, klo 5 lähti bussi kohti Hautajärveä, jonne noin tunnin matka. Paikalla oli joitakuita pitkän matkan (160 km) ultrajuoksijoita, iso hatun nosto heille.

7.4.2016 aamulla auton nokka kohti Leviä, jossa hiihtovaellusta edeltävä yö mukavasti Levin kylpylässä. Käytiin uimassa ja saunomassa ja fiilistelemässä ihanaa pohjoisen tunnelmaa. Seuraavana aamuna ajettiin autolla Hotelli Pallakselle, auto parkkiin ja nelihenkinen seurueemme sukset jalassa kohti pohjoista. Mukana jälleen pikkuneiti 7 v., tällä kertaa ensimmäisellä talvivaelluksellaan. Haaveena olisi ollut lähteä ylittämään Pallas yläkautta, mutta pikkuneidin ollessa mukana päädyimme alakautta tunturin länsipuolella olevaa talvireittiä pitkin. Reittiä oli kuljettu varsin vähän ja se oli todella upottava heti alkumatkasta. Matka Nammalakuruun tuntui paljon pidemmältä kuin tunturin kautta, ja niinhän se onkin, mutta hyvissä ajoin ennen iltaa päästiin Nammalakuruun. Pikkuneidin pisin hiihto toistaiseksi.

Päivän virkistyksenä ex-tempore lähtö Kauhahiihdon 60 km:lle.