Pikavisiitti Karhunkierrokselle lokakuussa 2016
Lokakuun myötä olo alkoi olla levoton. Pohjoiseen olisi päästävä, mutta aikaa siihen ei ole. Päädyttiin siskon kanssa pienen harkinnan jälkeen tekemään pikainen kahden päivän ja yhden yön reissu 21.-22.10.2016 Karhunkierrokselle. Aikamme pohdittiin, kummasta suunnasta lähdettäisiin, jompaankumpaan suuntaan tarvitsisi taksin tai muun kuljetuksen. Koska polte polulle oli kova, päätimme lähteä Rukalta kohti pohjoista ja miettiä paluukyytiä Hautajärveltä Rukalle.
Olimme lähtenee kotoa aamuyöstä ja polun päässä olimme jonkin verran ennen puoltapäivää. Tavoitteena olisi päästä joko Jussinkämpälle tai Ansakämpälle, joka tapauksessa noin puoleenväliin reittiä, jotta seuraavana päivänä olisi mahdollisuus päästä Hautajärvelle asti valoisan tai lähes valoisan ajan puitteissa ja jaksaa vielä ajaa kotiin. Jussinkämpälle matkaa olisi noin 40 km, Ansakämpälle 46 km.
Keli oli lähellä nollaa, vähillä pakkasen puolella, välillä plussaa. Paikoin reitillä oli pienesti lunta ja pientä jäätä, suurimmalta osin sulaa.
Fiilis oli hyvä ja iloinen. Kulku tuntui helpolta ja matka Jussinkämpälle tai Ansakämppä tuntui juuri sopivalta matkalta.
Pienen Karhunkierroksen maisemat olivat tuttuun tapaan viehättävät ja iloinen meno jatkui. Sitten tapahtui jotain sellaista, mistä kumpikaan meistä ei tiedä mitä tapahtui. Iloinen kulku eteenpäin jatkui kunnes sisko totesi, että me ei olla reitillä. En ole koskaan kuullut, että joku voi kävellä harhaan Karhunkierroksella, joka on merkitty niin hyvin, ettei siellä yksinkertaisesti pysty menemään väärään suuntaan. Niin oli meille kuitenkin käynyt iloisesti jutellessamme.
Olo oli tuntunut todella vahvalta ja olimme menneet lähes 5 km väärään suuntaan, mikä edestakaisin käveltynä tarkoitti 10 km eli noin kahden tunnin harharetkeä. Palasimme siis takaisin samaa tietä ja olimme jälleen reitillä. Vennäänmutkan laavun kohdalla ilta alkoi nopeasti pimentyä ja kaivoimme otsalamput ja lähdimme suuntaamaan kohti Jussinkämppää, jonne matkaa olisi vielä noin 6 km. Pimeys tuli todella nopeasti, sateisessa illassa se todella peitti kaiken näkyvyyden. Reitti juuri siinä kohdassa niin juurakkoinen ja osin myös epäselvä, että huomasimme ajautuvamme toistuvasti ulos polulta ja niin, että emme kumpaakaan suuntaan saaneet valokeilaan näkyviin reittimerkkejä. Jonkin aikaa eteenpäin jatkettuamme päädyimme palaamaan lähellä olleeseen kotaan yöksi (Ylikota). Muutamaa tuntia myöhemmin paikalle saapui myös tsekkinuorukainen, joka oli eksynyt reitiltä. Läheiselle parkkipaikalle illan nuotioretkeä varten tullut perhe oli löytänyt hänet harhailemasta väärässä suunnassa ja ohjannut kotaan yöksi.
Aamulla hetken pohdimme mahdollisuuksiamme ehtiä päivän puitteissa Hautajärvelle, jonne matkaa olisi arvioilta noin 48 km. Huomiseksi pitäisi ehtiä töihin, joten päädyimme pelaamaan varman päälle ja palaamaan samaa tietä Rukalla, jonne matkaa noin 35 km. Iloisella meiningillä matka jatkui tänäänkin ja hyvissä ajoin ennen pimeää olimme Rukalla ja siitä samantien auton nokka kohti etelää. Teki kyllä pienikin reissu niin hyvää. +1 astetta ja ajoittainen lumisade ei nyt ihan optimaalisin sää ollut, mutta oli aika jees. Valtavaaran ja Konttaisen nousut mennen tullen imi kyllä tehokkaasti kaikki mehut jaloista, mutta mieli voimaantuneena auton nokka kohti kotia
Olimme lähtenee kotoa aamuyöstä ja polun päässä olimme jonkin verran ennen puoltapäivää. Tavoitteena olisi päästä joko Jussinkämpälle tai Ansakämpälle, joka tapauksessa noin puoleenväliin reittiä, jotta seuraavana päivänä olisi mahdollisuus päästä Hautajärvelle asti valoisan tai lähes valoisan ajan puitteissa ja jaksaa vielä ajaa kotiin. Jussinkämpälle matkaa olisi noin 40 km, Ansakämpälle 46 km.Keli oli lähellä nollaa, vähillä pakkasen puolella, välillä plussaa. Paikoin reitillä oli pienesti lunta ja pientä jäätä, suurimmalta osin sulaa.
Fiilis oli hyvä ja iloinen. Kulku tuntui helpolta ja matka Jussinkämpälle tai Ansakämppä tuntui juuri sopivalta matkalta.
Olo oli tuntunut todella vahvalta ja olimme menneet lähes 5 km väärään suuntaan, mikä edestakaisin käveltynä tarkoitti 10 km eli noin kahden tunnin harharetkeä. Palasimme siis takaisin samaa tietä ja olimme jälleen reitillä. Vennäänmutkan laavun kohdalla ilta alkoi nopeasti pimentyä ja kaivoimme otsalamput ja lähdimme suuntaamaan kohti Jussinkämppää, jonne matkaa olisi vielä noin 6 km. Pimeys tuli todella nopeasti, sateisessa illassa se todella peitti kaiken näkyvyyden. Reitti juuri siinä kohdassa niin juurakkoinen ja osin myös epäselvä, että huomasimme ajautuvamme toistuvasti ulos polulta ja niin, että emme kumpaakaan suuntaan saaneet valokeilaan näkyviin reittimerkkejä. Jonkin aikaa eteenpäin jatkettuamme päädyimme palaamaan lähellä olleeseen kotaan yöksi (Ylikota). Muutamaa tuntia myöhemmin paikalle saapui myös tsekkinuorukainen, joka oli eksynyt reitiltä. Läheiselle parkkipaikalle illan nuotioretkeä varten tullut perhe oli löytänyt hänet harhailemasta väärässä suunnassa ja ohjannut kotaan yöksi.
Aamulla hetken pohdimme mahdollisuuksiamme ehtiä päivän puitteissa Hautajärvelle, jonne matkaa olisi arvioilta noin 48 km. Huomiseksi pitäisi ehtiä töihin, joten päädyimme pelaamaan varman päälle ja palaamaan samaa tietä Rukalla, jonne matkaa noin 35 km. Iloisella meiningillä matka jatkui tänäänkin ja hyvissä ajoin ennen pimeää olimme Rukalla ja siitä samantien auton nokka kohti etelää. Teki kyllä pienikin reissu niin hyvää. +1 astetta ja ajoittainen lumisade ei nyt ihan optimaalisin sää ollut, mutta oli aika jees. Valtavaaran ja Konttaisen nousut mennen tullen imi kyllä tehokkaasti kaikki mehut jaloista, mutta mieli voimaantuneena auton nokka kohti kotia
