Pallas vaellus heti NUTS Ylläs Pallaksen jälkeen 16.-18.7.2017

Ennen NUTS Ylläs Pallaksen 134 km:n polkujuoksua oli siskon kanssa suunniteltu, että lähtisimme muutamaksi päiväksi Pallaksen maisemiin vaeltamaan, jokseenkin samaa reittiä takaisin kuin mistä olimme kisassa juosseet, mutta toiseen suuntaan kohti Pallasta. Illalla isot rakot maaliin tullessa molemmille oli selvää, että näillä jaloilla ei vaelleta seuraavana päivänä. Olo kisan jälkeen oli niin uupunut, että maaliin tulon kunniaksi avattu skumppapullokin jäi koskemattomana pulloon. Ei vain maistunut eikä jaksanut.



Toisaalta unikaan ei maistunut intensiivisen kisan jälkeen, vaikka yksi oli kisan aikana jäänyt välistä ja periaatteessa pitäisi olla väsy. Nukahdimme molemmat vasta kahden-kolmen maissa herätäksemme ennen aamu-viittä aivan virkeinä. Hotellin aamupalallekin olisi vielä yli kaksi tuntia.



Päädyttiin kaatamaan avoimessa pullossa lämpimänä väljähtyneestä ja illalla juomatta jääneestä skumppapullosta vihdoinkin lasilliset maaliin pääsyn kunniaksi. Aamuviideltä se maistui aivan kelvolliselta niin että  koko pullo meni mukavasti ennen aamiaista. Siinä vaiheessa olimme taas jo muuttaneet mieltä, tai siis tehneet uuden päätöksen illalla peruutetun vaellusajatuksen suhteen. Kyllä toki me lähdetään. Saatiin myös juoksemassa olleelta Heikki-ystävältämme kyyti Hietajärvelle, josta Heikki puolestaan lupasi ajaa automme etelää kohden kotiin ja me tulisimme junalla muutamaa päivää myöhemmin.

Vaelluksen alkajaisiksi sisko otti neulan käteen ja puhkaisi rakot jaloistaan. Siskolla oli jokaisessa varpaassa paitsi yhdessä isot rakot. Varpaat teippiin ja ei muuta kuin takaisin tunturiin. Siskolla oli hyvä meno päällä. Itselläni rakot olivat niin kipeät, että matka eteni hitaasti ja jouduin kävelemään välillä takaperin. Se sattui vähemmän.

Melko lailla hitaan taivalluksen jälkeen päädyimme Hannukuruun, jonne laitoimme teltan pystyyn.

Ihana oli illalla saunoa ja kömpiä telttaan nukkumaan. Minulla oli mukana Fjällrävenin superlämmin Polar -30, vaikka oli kesä. Olin ennakoinut, että kisan jäljiltä kroppa voi olla niin väsynyt, että kaipaa lämpöä. Se oli ihan oikein arvattu ja paksu makuupussi antoi myös ekstrapehmustetta alustan lisäksi väsyneelle keholle.

Seuraavana päivänä matka jatkui kohti Nammalakurua. Suaskurussa tapasimme kaksi mukavaa nuorta naista ja jo kuutisen viikkoa eri puolilla Lappia vaeltaneen miehen, joka oli lähtenyt reissuun aivan ex-tempore ilman varusteita. Pysähtynyt matkalla Kärkkäisellä ostamassa rinkan, makuupussin, teltan ja muut varusteet. Juttuja oli mukava kuunnella. Tytöt suuntasivat myös kohti Nammalakurua, jossa tapasimme heidät jälleen ja oli mukava jatkaa jutustelua. Tytöiltä löytyi myös onneksi särkylääkettä. Rakot olivat edelleen todella kipeät ja omat särkylääkkeemme oli ajat sitten syöty.

Aamulla jatkoimme matkaa kohti Pallasta. Matka Nammalakurusta Pallakselle sujui yllättävän reippaasti ja ongelmitta ja saavuimme Pallakselle jo puolenpäivän tietämillä. Kävimme Hotelli Pallaksella lohikeitolla ja se oli todella hyvää. Samalla mietimme, miten pääsisimme tästä eteenpäin junalle. Ketään ei näkynyt, jolta olisi voinut liftata kyydin. Vaihtoehtojen puuttuessa päädyimme soittamaan taksin, joka veisi meidät Jerisjärven bussipysäkille, josta saisimme bussikyydin Rovaniemelle. Hienoissa fiiliksissä kotia kohden.

Vaellus meni mukavasti aikaisemmilta reissuilta tutulla konseptilla ja työnjaolla: Jaana pystyttää teltan, laittaa tulet, valmistaa ruuan ja siivoaa jäljet. Sillä välin itse mietin, että vaihtaisinko kuivan paidan päälle. Molemmat ovat tyytyväisiä